Itsenäisyyspäivä ja merinäköala
Täällä on oltu nyt lähes viikko. Päivät vierii omalla painollaan. Nuorisolaisen koulupäivien pituus tai paremminkin lyhyys on rytmittänyt arkea.
Suomessa koulupäivät alkavat yleensä klo 8 ja jatkuvat iltapäivä kolmeen. Täällä koulu alkaa klo 9 ja päätty klo 14, perjantaisin jo klo 13. Päivään kuuluu 45 minuutin ruokatauko läheisessä ravintolassa. Välitunti on jokaisen oppitunnin välissä ja sen saa viettää sisällä tai ulkona. Jostakin syystä pihalle ei ilmeisesti tarvitse hätistellä, eikä wilmaan tipahtele merkintöjä, ”vietti koko välitunnin sisällä.”
Minua hieman jännittää, että miten tuolla koulunkäynnin määrällä kestetään tasoissa Suomessa opiskelevien kanssa, mutta turha kai sitäkään on etukäteen pohtia.
Tänään myös Pattayan suomalaisessa koulussa oli vapaapäivä Suomen itsenäisyyspäivän vuoksi.
Me vietimme itsenäisyyspäivää läheisessä vesipuistossa puljaamalla, kävimme syömässä läheisellä ”kujalla” ja piipahdimme myös iltamarkkinoilla hedelmäostoksilla.
Meidän perheen itsenäisyyspäivän perinteisiin on kuulunut vierailu veljen syntymäpäivillä, siellä on sitten porukalla kokoonnuttu katsomaan kättelyiden etenemistä. Tänä vuonna täytyi tyytyä videopuheluun onnittelulaulun kera.
Nyt kuitenkin viritämme nuorisolaisen kanssa tietokoneen valmiuteen ja asetumme lokoisasti YLE-areenan ääreen täällä Thaimaan kodissa.
Huomasin muuten tänään auringonlaskun aikaan meidän parvekkeella, että kun vähän kurkottaa, niin meillähän on merinäköala!
