Meidän viime viikkoihin on riittänyt sairastelua, nuorisolainen kohtasi oman kulkutautinsa ja on ollut lähinnä petipotilaana useamman päivän. Lääkärissäkin piti taas käydä, kun ei alkanut tauti hellittämään. Tällä kertaa valitsimme toisen hoitolaitoksen, kuin minun kohdalla, ajatuksena, jos ei olisi niin kovin ruuhkainen paikka. Tässä osuimme oikeaan. Hoito oli asiallista ja järkeenkäypää. Hyvin koti-Suomeen verrattavissa. Ensin tutkitaan ja sitten hoidetaan, jos pystytään. Nyt on koulusta poissaoloa kertynyt jo useampi päivä, mutta ennen tätä koulun käynti ja opiskelu on sujunut mallikkaasti. Yläkoululaisista löytyi uusi ystäväkin. Minä olen iloinnut, kun ei tarvitse jatkuvasti väijyä Wilma-merkintöjä. Asiat voivat mennä myös omalla painollaan varsin sujuvasti, kun niiden vaan antaa mennä, ihan joka ripsaisuun ei ehkä ole…