Kolme yötä jouluun.

Nuorisolainen kysyi, että arvaa mikä laulu sopii tähän päivään. No en keksinyt, ennen kuin hän muistutti. Kolme yötä, eikä minkäänlaista joulufiilistä. Toisaalta ei myöskään raivokasta saunan pesua, mattojen tuuletusta, joululiinan silitystä eikä Prisman kassajonoa.

Molemmat odotamme Suomesta saapuvaa pakettia kylläkin.

Eilen alkoi joululoma. Minut oli kutsuttu Pattayan suomalaisen koulun joulujuhlaan. Juhlassa näimme asiaankuuluvat tonttuesitykset, kuusivuotiaasta viidentoista vanhaan ja siltä ja väliltä, kaikki sujuvasti yhdessä koossa meille tämän performanssin esitti.

Joulun välitodistuksen tiedot välitettiin Suomesta, kuten asiaan kuuluu ja juhlan vieraille oli kahvit keitettynä ja piparkakut leivottuna.

Tämä on minun ensimmäinen joulu poissa Suomesta. En ole vielä ihan selvillä, kuinka sinut olen asian kanssa, joka tapauksessa valinta on tehty. Perinteitä joutuu väkisin hieman rikkomaan, aurinkorasvalla löträämistä on harvemmin tarvinnut Suomen joulussa harjoittaa.

Jouluruokaa olisi kyllä ollut tarjolla monessakin Suomi-ravintolassa täällä päin. Hieman Matti myöhäisinä olimme asian kanssa liikenteessä ja taitaa käydä niin, että kattausten ollessa loppuunmyytyjä syömme joulunakin perinteisiä Thaimaan herkkuja. Ei se huono vaihtoehto ole.

Joulusauna saattaisi onnistua, sillä residenssimme saunailta sattuu aatolle.

Viime yönä näin unta, että olin Suomen kodissa paniikin sekaisessa olotilassa miettimässä, että miten se kolme kuukautta voi olla jo ohi!! Mitä nyt tapahtuu! Enhän minä ehtinyt tehdä mitään, mitä olin suunnitellut! Tiedätte, kun unessa ahdistaa, miltä se tuntuu. Kunnes sitttn heräsin Thaimaan kodin sängyssä todellisuuteen. Tunsin helpotusta. Täällä ollaan, kaikki hyvin.