Koh Chang ja käärme paratiisissa

Pieni pala rauhaa tähän väliin Pattayan vilskeen jälkeen. Kumpuilevaa maastoa, taustalle vuoret ja edessä kirkas meri. Kapean kylätien varren viipyilevä iltapäivätunnelma, palmut ja vehreä sademetsä. Näitä asioita olen kaivannut kaupunkielämän aikana.

Lähdimme joulupäivänä Pattayan kodilta liikkeelle aamulla ja noin viiden tunnin pikkubussimatkan jälkeen saavuimme Ao Thammachatin lauttasatamaan Tratin provinssiin, suuntana Koh Changin saari. Lauttamatka saarelle taittui noin kahdessakymmenessä minuutissa. Meidän kuljetus oli kimppakyyti, jonka hinta oli 800 Baht/henkilö. Satamaan on mahdollisuus tulla Pattayan tai Bangkokin suunnalta monilla eri tavoin, eikä lauttamatkan hinta päätä huimaa (80 Baht). Changin saarella matkaa pääsee jatkamaan satamassa odottaville lavatakseilla. Me valitsimme tällä kertaa kyydin, joka siis kuljetti ovelta ovelle, Changin saarella hotellillemme Awa Resortiin, Kai Bae Beachille.

Yhden päivän kokemuksella tämä on sitä Thaimaata, mihin olen tottunut. Ilma on kosteaa, helpompaa hengittää, iltaisin hotellin parvekkeella istuskellessa ympärillä vehreää pimeyttä ja viidakon ääniä.

Ensimmäinen päivä saarella meni ihmetellessä lähiseutua, rantaa ja oman hotellin aluetta kierrellessä. Illalla suuntasimme lavataksilla noin 10 kilometrin päähän White Sand Beachille etsimään iltamarkkinoita. Pattayan lavataksihintoihin tottuneena 300 baht/suunta tuntui arvokkaalta, vaikka Suomen hintoihin verrattuna ei sitä tietenkään ole. (alle 9€/suunta kolmelta henkilöltä). Seurueemme on siis väliaikaisesti kasvanut yhdellä hengellä, kun aviomies saapui jouluaattona joksikin aikaa meidän seuraksi, kunnes lähtee taas omille lomaretkilleen :).

Ranta on puhdas, kirkasvetinen, rauhallinen ja laskuveden aikaan rantaa pitkin pääsee kuivin jaloin kävelemään pitkän matkaa. Veden ollessa korkealla, meri ulottuu lähes lähimpänä rantaa olevien bungalowien kuisteille asti.

Tänään rannalla makoilu palmun varjoissa sai kuitenkin loppua lyhyeen, kun huomasimme, että puumme olikin jo varattu alkuperäisasukkaille. Koska emme voineet olla aivan varmoja asukkaan tahtotilasta ottaa vastaan hetkellisiä keskipäivän vieraita, päätimme väistyä ja etsiä itsellemme uuden varjon.

Katsokaas, asianlaitahan on sillä tavalla, että me olemme täällä vain kylässä ja käymässä, jotkut heistä oikeasti asuvat täällä ja hän kenen puu ensin oli, puunsa myös pitäköön.

Ensivaikutelma Koh Changin saaresta on mukavan leppoisa, sopivasti tilaa, ei liikaa ihmisiä, vaikka sesonki on kuumimmillaan. Matkailijoita tietenkin saari pullollaan, kuten Thaimaan saaret tähän aikaan vuodesta tapaavat olla, mutta tunnelma on kohdallaan.