Mietteitä kotiin paluun jälkeen

Onko elämää Thaimaan jälkeen?

On. Erilaista, kuin kolmen viime kuukauden aikana, mutta elämää. Ensikosketuksen suomalaiseen palvelukulttuuriin saimme lentokenttäbussissa. Väsyneinä kahdentoistatunnin lennon jälkeen, Suomen aikaa noin puoli kaksitoista yöllä, Thaimaan aikaa noin puoli viisi yöllä, matkasimme lentokenttähotellille muutaman tunnin unille, ennen kotiin siirtymistä. Yritimme taiteilla kaikkien matkalaukkujemme kanssa kurvit suoriksi painavan bussikuskin kyydissä. Tässä rytäkässä nuorisolainen epähuomiossa nojasi stop-nappulaan yrittäessään pysytellä pystyssä, pidellen samalla kahta laukkuaan. Bussin mikkiin karjahdettiin ”STOP SITTING ON THE BUTTON!!”. Lopuksi ei kuulunut ”khrap”, eikä aluksi ”madame”.

Aamun ensivilkaisu hotellihuoneen ikkunasta kertoi, että kyllä, Suomessa ollaan. Maisemassa oli vantaalainen ja kaurismäkeläinen vivahde.

Kotiin oli myös mukava tulla. Perillä odotti lämmin torppa, aviomies ja koira, molemmat silminnähden ilahtuneina, mutta jälkimmäinen myöskin hieman hämmentyneen oloisena. Koiran kokoisilla ajatuksilla mietittynä ei välttämättä pysty ihan tarkkaan tietämään, onko oltu poissa kolme viikkoa vai kuukautta, mutta se on päivänselvää, että pidemmän poissaolon koirankin matematiikalla pystyy laskemaan ja hämmennys sisälsi kenties ajatuksen, että nämäkin ihmiset siis vielä tulivat takaisin!

Iloinen kaveri. Kaikki omat ihmiset taas kasassa.

Viikonloppu meni pyykkikoneen runksutusta kuunnellessa ja laukkuja purkaessa. Sen äänen, kun matkalaukkujen pyörät rullailevat lattiaa pitkin koira tunnistaa erityisen hyvin. Varovaisin tassun rapsutuksin hiippaili paikaltaan katsomaan, että eivät kai nämä lähi-ihmiset nyt vaan taas häviä yhdellä oven aukaisulla, määrittelemättömäksi ajaksi?

Tämän maanantain kruunaa peilikirkkaan jään päälle satava räntälumi. Sääilmiötä saatetaan jossakin kutsua takatalveksi, mutta minusta maaliskuu ei vielä muuta olekaan kuin silkkaa talvea.

Jos joku nyt sattuu kaipailemaan hyviä matkavinkkejä tai hintavertailua eri matkanjärjestäjien tai lentoyhtiöiden välillä, niin saa soitella. On nimittäin selattu. Matkoja ja lentoja.

From this to…..

this

Inspiraatio tämän blogin kirjoittamiseen löytyi viime talven äidin ja tyttären Thaimaassa vietetystä ajasta. Siihen johtaneista päätöksistä ja valinnoista, valmisteluista ja tunnelmista ennen matkaa sekä sen aikana. Olen Itä-Suomen maaseudulla asuva, yrittäjänä työskentelevä keski-ikää kovasti kolkutteleva nainen. Olen kirjoittanut tänne kolmen kuukauden projektistamme, ajasta, jonka Thaimaassa vietimme. Kirjoituksia löytyy myös tämän talven jälkeisiltä reissuilta, jotakin menneistä vuosista ja aivan tavallisia pohdintoja arkisista asioista. Kiitos, kun olet lukemassa!

Follow by Email
Instagram